Hybridityö ja kahdeksan halausta päivässä: miksi olen kiitollinen uusista työskentelytavoista Marsilla
Margaret Mitchell, globaali johtaja, ihmiset ja organisaatio, Mars Incorporated
Olen kiitollinen pienistä hetkistä, jotka saavat minut pysähtymään. Ehkä kyse on siitä, että odotan innolla sitä toivoa ja niitä tuoreita mahdollisuuksia, joita vuosi 2023 tuo tullessaan. Ehkä maailman tapahtumat viime vuosina ovat muuttaneet minua pysyvästi ja yritän muistuttaa itseäni siitä, mikä on tärkeää. Olipa syy mikä hyvänsä, koin äskettäin yhden sellaisista hetkistä sen jälkeen, kun 12-vuotias poikani oli halannut minua lujasti ja lämpimästi, ennen kuin hän hyppäsi bussiin viimeisenä koulupäivänään ennen lomaa.
Ennen kuin pandemia käänsi maailman ylösalaisin, asuimme Singaporessa. Muistan palanneeni kotiin toimistosta eräänä iltana nuorimman poikani (tuon nyt 12-vuotiaan) luo, joka paloi halusta kertoa minulle, mitä hän oli oppinut halausten tieteestä. Kyllä, halausten. Hän kertoi, että kahdeksan halausta päivässä oli maaginen luku (hänen opettajansa mukaan) ja luetteli seikkoja näiden kahdeksan halauksen monista terveyshyödyistä verenpaineen alentamisesta serotoniinin lisäämiseen. Tämän uutisen myötä sain lujan ja tavallista pidemmän halauksen. Nauroin hänen innostukselleen, kunnes hän päästi irti, ja näin hänen kasvoillaan ilmeen, joka kertoi jotain aivan muuta.
"Mikä hätänä?" kysyin. Ei vastausta.
Mielessäni pyörivät kaikki tavalliset epäilyt: koulussa kiusatuksi tuleminen, vaikeudet opettajan kanssa, tappelu veljen kanssa...
"Voit kertoa minulle mitä tahansa", kehotin.
Hänen oli selvästi kerättävä rohkeuttaan, joten odotin kärsivällisesti, valmiina ryhtymään superäitimäiseen ongelmanratkaisuun hänen kanssaan heti, kun hän olisi siihen valmis.
Sanat tulivat hyvin hiljaa. "En usko, että sinulla on tarpeeksi aikaa kahdeksaan halaukseen joka päivä", hän sanoi.
Se oli kuin isku palleaan. Silloinen kahdeksanvuotiaani tunsi pitkien toimistopäivieni ja toistuvien työmatkojeni vaikutukset ja oli nyt huolissaan siitä, että minulla ei ollut tarpeeksi aikaa kahdeksaan halaukseen joka päivä ja siitä, mitä se merkitsi hyvinvoinnilleni. Jos lapseni tunsi, etten löytänyt muutamaa minuuttia joka päivä muutamaan ylimääräiseen halaukseen, mitä olin oikein tekemässä? Työssä käyvänä vanhempana tietää, että kompromissit ovat välttämättömiä. Kun oma lapsesi huomaa nämä kompromissit ja alkaakin huolehtia sinusta, tasapaino ei tunnu olevan kohdallaan.
Hypätäänpä eteenpäin kaikkien aikojen suurimpaan maailmanlaajuiseen etätyökäytäntöjen kokeiluun: COVID-19-pandemiaan ja miljooniin toimistotyöntekijöihin, jotka passitettiin töihin kotiin. Marsin uskomaton henkilöstö eri työpaikoillamme eläinsairaaloista tehtaisiin ja toimistoihin pyrki ratkaisemaan, kuinka työskennellä turvallisesti ja pitää liiketoimintamme käynnissä. Toimistoissamme työskenteleville se tarkoitti täyttä etätyötä pandemian huipulla, matkojen perumista ja uuden teknologian omaksumista työmme suorittamiseksi. Se oli hämmästyttävä osoitus ihmisten ketteryydestä ja sitkeydestä. Vaikka johdin tuolloin eri sijaintipaikoissa toimivaa tiimiä Aasian ja Tyynenmeren alueella, kaipasin silti yhteydenpitoa kollegoiden kanssa kahvin äärellä ja monimutkaisten liiketoiminnan haasteiden ratkomista kokoushuoneessa, jossa oli valkotauluja ja Post-it-muistiinpanoja seinillä (yksin kotona toteutettuna se ei vain ole sama asia). Kuitenkin huomasin, niin kuin muukin maailma, että etätyössä oli myös hyviä puolia.
Yhtäkkiä minulla oli aikaa kahdeksaan halaukseen päivässä. Kun työmatkat poistettiin yhtälöstä ja kolme lastani olivat etäopetuksessa, vietimme yhdessä enemmän aikaa kuin koskaan. Uuden virtuaalimaailmamme kaaoksen keskellä arvostin yhteyden tunteen hetkiä päivän aikana, päivittäistä yhteistä illallista, koomisia hetkiä, kun en tiennyt virtuaaliluokan kuulevan minua (!) ja jopa rinnakkain työskentelyä ruokapöydän ääressä, kun hoidimme päivältä yli jääneitä tehtäviämme. Tämä oli elämäntapa meidän pienessä perhekuplassamme. Muiden tavoin en ollut aivan varma, miltä pandemian jälkeinen elämä näyttäisi tai milloin seuraava luku alkaisi. Olin varma, etten halunnut menettää tunnetta siitä, että olin läheisemmässä yhteydessä perheeseeni. Olin varma, etten halunnut hukata mahdollisuutta kahdeksaan halaukseen joka päivä.
Kesällä 2021 Mars ilmoitti, että toimistotyöntekijöiden työ olisi tulevaisuudessa hybridimuotoista. Tajusimme, että meillä oli mahdollisuus järjestää uudelleen missä, milloin ja miten työskentelimme viiden periaatteemme ja tarkoituksemme mukaisesti. Toivoimme, että tämä muutos tarjoaisi joustavuutta, joka hyödyttäisi sekä henkilöstöämme että liiketoimintaamme. Päätimme myös tarkoituksella jakaa maailmanlaajuisen näyttöön perustuvan suosituksen työntekijöillemme ja kannustaa heitä käyttämään noin puolet ajastaan yhteydenpitoon tiimiensä ja kollegoidensa kanssa henkilökohtaisesti silloin, kun se oli turvallista.
Palasin toimistoon ensimmäisen kerran kesäkuussa 2021. Koska olin aloittanut uudessa tehtävässä pandemian aikana, globaalissa pääkonttorissamme McLeanissa, Virginiassa minua odotti sekä uusi työ että uusi toimisto. Tässä skaalatussa, joustavassa hybridityössä oli joitain puolia, joiden merkitys oli minulle heti selvä: maisemanvaihdoksen tärkeys, tuttujen ja uusien ihmisten kohtaaminen, sen arvostaminen, että pystyin tuomaan hajautetun tiimini yhteen kasvotusten mutta hyödyntämään virtuaalisia yhteyksiä silloin, kun se oli järkevämpää, ja että minulla oli mahdollisuus valita työskentelypaikka ja -ajankohta käsillä olevien tehtävien mukaan. Sitten oli tietysti myös uusia haasteita ja jännitteitä: miten teknologia vastasi uusia hybridimuotoisen kokoustyöskentelyn tarpeitamme, miten pandemian uudet vaikutukset ja aallot vaikuttivat kokoontumiseen, miten rakensimme johdonmukaisesti osaamistamme saadaksemme "epäsynkronisen" mallin toimimaan ja miten tasapainottaisimme henkilökohtaisia mieltymyksiämme työskentelyn suhteen asiakkaidemme ja kollektiivisen tiimin tarpeiden kanssa. Se onkin ollut aikamoinen prosessi.
Joustavaa työtä koskeva tiede on selvästi edelleen kehittymässä, ja toistaiseksi todisteet osoittavat yhä, että hybridityö on hyväksi yrityksille ja ihmisille, mikä ei ole yllättävää. Kuten mikä tahansa muu organisaatio tällä planeetalla, työskentelemme sen eteen, että voimme muuttaa visiomme joustavasta työstä saumattomaksi, osallistavaksi kokemukseksi kaikille työntekijöillemme fyysisillä ja digitaalisilla työpaikoilla. Opimme päivä päivältä ja kokeilu kokeilulta lisää ymmärtääksemme, mitä tämä seuraava askel tuo tullessaan. Mielestäni ponnistelu on sen arvoista, jos se auttaa meitä rakentamaan merkityksellisemmän, tasapainoisemman työmaailman, jossa voimme saavuttaa suuria asioita yhdessä.
Niinpä olen kiitollinen Marsille ja kaikille työnantajille ympäri maailmaa, jotka pyrkivät oppimaan ja kehittymään asteittain paremmaksi tässä ”seuraavassa normaalissa” tavalla, joka hyödyttää kaikkia. Koska käytätpä mitä mittaria hyvänsä molemminpuolisen menestyksen arvioimiseen (minä lasken edelleen päivittäiset halaukset), se luo parempia ihmisiä, parempia yrityksiä ja oman käsitykseni mukaan paremman maailman.
